Vain jaloja metalleja esiintyy luonnossa vapaina metalleina. Epäjalot esiintyvät aina hapettuneina yhdisteiksi, samoin enimmäkseen myös kupari ja elohopea. Kiinteän maankuoren aineita sanotaan mineraaleiksi. Jos mineraalissa on metallia niin paljon, että sitä kannattaa mineraalista valmistaa, on mineraali malmia.
Vapaana alkuaneena esiintyviä jaloimpia metalleja tarvitsee vain puhdistaa muun kiviaineksen joukosta. Näin esimerkiksi huuhdotaan kultaa. Rikastamisessa malmikivi hienonnetaan ja sivukivi erotetaan malmimineraalista. Tällöin käytetään hyväksi esimerkiksi sitä, että malmimineraali raskaampana uppoaa nesteeseen nopeammin tai että se tarttuu vaahtokupliin paremmin tai että se voi olla magneettista.
Hapettuneet metallit on pelkistettävä yhdisteistään. Sulfidit poltetaan eli pasutetaan ensin oksideiksi. Jalompien metallien oksidit voi pelkistää hiilellä ( tai siitä syntyneellä häkäkaasulla CO ) tai vedyllä. Jaloimpien kuten elohopean yhdisteille riittää pelkkä kuumennus. Epäjaloimmat on pelkistettävä yhdisteistään sähköllä. Vaikka puhutaankin metallien sulattamisesta malmimineraalista, on kysymyksessä siis kemiallinen reaktio, jossa metalli-ioni pelistyy metalliatomiksi.
Raakametalli pitää vielä puhdistaa ja jalostaa edelleen esimerkiksi rauta erilaatuisiksi teräksiksi.
Mineraaleista metalliksi.
Vain jaloja metalleja esiintyy luonnossa vapaina metalleina. Epäjalot esiintyvät aina hapettuneina yhdisteiksi, samoin enimmäkseen myös kupari ja elohopea. Kiinteän maankuoren aineita sanotaan mineraaleiksi. Jos mineraalissa on metallia niin paljon, että sitä kannattaa mineraalista valmistaa, on mineraali malmia.
Vapaana alkuaneena esiintyviä jaloimpia metalleja tarvitsee vain puhdistaa muun kiviaineksen joukosta. Näin esimerkiksi huuhdotaan kultaa. Rikastamisessa malmikivi hienonnetaan ja sivukivi erotetaan malmimineraalista. Tällöin käytetään hyväksi esimerkiksi sitä, että malmimineraali raskaampana uppoaa nesteeseen nopeammin tai että se tarttuu vaahtokupliin paremmin tai että se voi olla magneettista.
Hapettuneet metallit on pelkistettävä yhdisteistään. Sulfidit poltetaan eli pasutetaan ensin oksideiksi. Jalompien metallien oksidit voi pelkistää hiilellä ( tai siitä syntyneellä häkäkaasulla CO ) tai vedyllä. Jaloimpien kuten elohopean yhdisteille riittää pelkkä kuumennus. Epäjaloimmat on pelkistettävä yhdisteistään sähköllä. Vaikka puhutaankin metallien sulattamisesta malmimineraalista, on kysymyksessä siis kemiallinen reaktio, jossa metalli-ioni pelistyy metalliatomiksi.
Raakametalli pitää vielä puhdistaa ja jalostaa edelleen esimerkiksi rauta erilaatuisiksi teräksiksi.
Raudan valmistus